Diabetes vaikuttaa jalkojen verenkiertoon ja tuntoaistiin, minkä vuoksi diabeetikon kenkävalinta on aivan eri asia kuin tavallisen kuluttajan kengänosto. Väärä kenkä voi diabeetikolla johtaa hankaumaan, joka etenee huomaamatta haavaksi, koska jalka ei tunnista kipua ajoissa.
Miksi diabeetikon jalka vaatii erityishuomiota
Diabeteksen pitkäaikainen vaikutus hermostoon eli neuropatia heikentää kipu- ja lämpöaistimusta jalkapohjissa. Moni tyypin 2 diabeetikko ei tunne kengän sisällä olevaa saumaa tai kiveä, ennen kuin iho on jo rikki.
Verenkiertohäiriöt puolestaan hidastavat haavojen paranemista merkittävästi. Terveellä ihmisellä pieni rakko parantuu viikossa, diabeetikolla sama vamma voi tulehtua ja pahimmillaan johtaa amputaatioon, jos siihen ei puutu ajoissa. Suomen Diabetesliiton mukaan noin 15 prosentille diabeetikoista kehittyy jossain vaiheessa jalkahaava – siksi ennaltaehkäisy kengän kautta on käytännössä tärkein yksittäinen suojakeino.
Millainen kenkä sopii diabeetikolle
Perusvaatimus on saumaton tai vähäsaumainen sisäpinta, joka ei hankaa. Kengän kärkiosan pitää olla riittävän korkea ja leveä, jotta varpaat mahtuvat luonnolliseen asentoon eivätkä puristu yhteen – tämä on erityisen tärkeää, jos jalassa on jo vasaravarpaita tai muita virheasentoja, jotka ovat diabeetikoilla tavallista yleisempiä.
Hyvässä diabeetikon kengässä on:
– Pehmeä, sauman peittävä vuori (esimerkiksi mikrokuitua tai pehmustettua nahkaa)
– Irrotettava pohjallinen, jonka tilalle voi vaihtaa yksilöllisen tukipohjallisen
– Joustava mutta tukeva ulkopohja, joka vaimentaa iskuja kävellessä
– Säädettävä kiinnitys, kuten tarranauha tai leveä nauhoitus, joka mahdollistaa kengän löysentämisen turvotuksen mukaan
– Riittävä sisäkorkeus kärjessä, tyypillisesti 1–1,5 cm normaalia enemmän kuin tavallisessa kengässä
Ortopediset kengät ja tukipohjalliset ovat monelle diabeetikolle paras ratkaisu, koska ne on suunniteltu juuri painejakauman tasaamiseen. Osa Kelan korvaamista jalkineista on suunniteltu erikseen diabeettisen jalan tarpeisiin, ja niitä saa apuvälinekeskusten kautta lääkärin lähetteellä.
Kengän sovitus – näin se tehdään oikein
Diabeetikon ei kannata luottaa pelkkään tuntumaan sovittaessa, koska juuri tuntoaisti voi olla heikentynyt. Kokenut myyjä mittaa aina molemmat jalat seisoma-asennossa, sillä diabeetikon jalka turpoaa usein epäsymmetrisesti ja toinen jalka voi olla jopa puoli numeroa toista suurempi.
Sovitus kannattaa tehdä iltapäivällä tai illalla, jolloin jalka on päivän aikana ehtinyt turvota normaaliin arkikokoonsa – aamulla mitattu kenkä puristaa illalla. Kengän ja varpaiden väliin pitäisi jäädä noin 1–1,5 cm tilaa, ja kärkiosaa kannattaa painaa kevyesti sormella tarkistaakseen, ettei varpaan pää osu kenkään.
Mitä yleisimmin tehdään väärin
Yleisin virhe on ostaa kenkä, joka ”venyy sopivaksi” ajan myötä – diabeetikolla ei ole varaa odottaa sisäänajovaihetta, koska hankauma voi syntyä jo muutamassa tunnissa. Toinen tyypillinen virhe on jättää sukat huomiotta sovitushetkellä: kenkä pitää aina sovittaa samanlaisilla, saumattomilla diabetessukilla, joita tullaan käyttämään jatkuvasti. Kolmas virhe on luottaa vanhaan kenkäkokoon vuodesta toiseen, vaikka jalan muoto muuttuu iän ja neuropatian myötä – jalka kannattaa mitata uudelleen vähintään kerran vuodessa, ks. oikean kenkäkoon löytäminen.
Materiaalit ja niiden merkitys jalkaterveydelle
Nahka on diabeetikolle usein paras materiaali, koska se hengittää ja muotoutuu vähitellen jalan mukaan ilman että se hankaa terävästi. Synteettiset materiaalit voivat hikoiluttaa jalkaa liikaa, mikä lisää sienitulehdusten ja ihorikkojen riskiä – tämä on huomioitava erityisesti kesällä ja treenikengissä.
Talvella riski kasvaa entisestään, koska kylmä heikentää verenkiertoa jo valmiiksi herkässä jalassa. Talvikenkien valinnassa diabeetikon kannattaa suosia riittävän tilavaa, lämpöä pitävää mallia, ei liian tiukkaa ”muodikasta” kapeaa saapasta. Kumisaappaat sopivat sadekeleille, mutta niissä jalka hikoilee helposti – tästä lisää artikkelissa kumisaappaat ja sadekengät.
Yleinen myytti: kalliimpi kenkä on aina turvallisempi
Moni olettaa, että kallis merkkilenkkari tai design-nahkakenkä on automaattisesti diabeetikolle turvallinen valinta. Näin ei ole. Esimerkiksi monissa 150–250 euron muotoilluissa nahkakengissä on kova, muotoiltu kärkiosa ja näkyvät sisäsaumat, jotka ovat juuri niitä ominaisuuksia, joita diabeetikon pitäisi välttää.
Ratkaiseva tekijä ei ole hinta vaan rakenne: saumaton vuori, riittävä tila ja pehmeä pohjallinen löytyvät usein myös 60–90 euron hintaluokan erikoisjalkineista, jotka on suunniteltu nimenomaan herkälle jalalle. Kannattaa siis arvioida kenkää rakenteen, ei brändin tai hintalapun perusteella.
Jalkojen päivittäinen tarkistus ja kengän hoito
Kenkä ei yksin riitä – päivittäinen jalkojen silmämääräinen tarkistus on diabeetikolle yhtä tärkeää kuin itse kenkävalinta. Peilin avulla kannattaa tarkistaa jalkapohjat ja varpaiden välit punoituksen, rakkojen tai painaumien varalta joka ilta, koska hoitamaton pieni vaurio voi kehittyä haavaksi parissa päivässä.
Myös kengän sisäpuoli kannattaa tarkistaa aamuisin kädellä pyyhkäisemällä – pieni kivi, hiekanjyvä tai rypistynyt pohjallinen ei diabeetikolla tunnu jalassa, mutta aiheuttaa silti vaurion. Nahkakenkien säännöllinen hoito pitää materiaalin pehmeänä ja estää kovettumien syntymistä sisäpintaan, mikä on diabeetikolle tavallista tärkeämpää.
Usein kysyttyä
Tarvitseeko diabeetikko aina erityiskengät?
Ei välttämättä kaikki diabeetikot, mutta jos jalassa on jo todettu neuropatia, verenkiertohäiriö tai virheasentoja, erityiskengät tai tukipohjalliset ovat vahvasti suositeltavia. Lievässä, hyvin hoidetussa diabeteksessa ilman jalka-oireita tavallinen hyvin istuva ja saumaton kenkä voi riittää, mutta asia kannattaa varmistaa jalkaterapeutilta tai diabeteshoitajalta.
Korvaako Kela diabeetikon jalkineita?
Kela ja kunnalliset apuvälinekeskukset voivat korvata yksilöllisesti valmistettuja tukipohjallisia ja erityisjalkineita, jos lääkäri tai jalkaterapeutti toteaa niiden olevan lääketieteellisesti tarpeen esimerkiksi jalkahaavan ehkäisyyn. Korvausperusteet ja omavastuu vaihtelevat hyvinvointialueittain, joten kannattaa kysyä oman hoitopaikan kautta.
Kuinka usein diabeetikon kengät pitäisi vaihtaa?
Kenkien kunto kannattaa tarkistaa 3–4 kuukauden välein ja vaihtaa heti, kun pohjallinen on painunut litteäksi tai vuori on alkanut rispaantua. Aktiivikäytössä olevat arkikengät kestävät tyypillisesti noin 8–12 kuukautta, minkä jälkeen tuki ja pehmuste eivät enää suojaa jalkaa riittävästi.
Yhteenveto
Diabeetikon kenkävalinnassa tärkeintä on saumaton sisäpinta, riittävä tila varpaille ja mahdollisuus vaihtaa pohjallinen yksilöllisempään tukeen. Sovitus kannattaa tehdä aina illalla, molemmat jalat mitaten, ja kengän kuntoa sekä omia jalkoja pitää tarkkailla säännöllisesti, koska diabeetikon jalka ei aina varoita ajoissa. Kun nämä perusasiat ovat kunnossa, kenkä muuttuu tavallisesta vaatekappaleesta osaksi jalkaterveyden hoitoa.