Kierrätysmateriaaleista valmistetut kengät kiinnostavat yhä useampaa ostajaa, mutta kenkäkaupan hyllyllä nousee usein sama kysymys: kestääkö muovipulloista tai vanhoista renkaista tehty kenkä yhtä kauan kuin perinteinen pari? Lyhyt vastaus on, että kestävyys riippuu siitä, mitä kenkä on tehty, mihin kohtaan kierrätysmateriaali on laitettu ja missä kenkää käytetään. Tästä artikkelista näet, mistä kierrätyskengän laadun tunnistaa ja millaisissa oloissa se pärjää Suomen säässä.
Mitä kierrätysmateriaali kengässä käytännössä tarkoittaa
Yleisin kierrätysmateriaali jalkineissa on kierrätetty polyesteri eli rPET. Se tehdään yleensä käytetyistä muovipulloista, jotka murskataan, sulatetaan ja kehrätään langaksi. Langasta neulotaan tai kudotaan kengän päällinen, vuori ja usein myös nauhat.
Toinen yleinen materiaali on kierrätyskumi. Sitä saadaan valmistuksen leikkuujätteestä tai käytetyistä tuotteista, ja se sekoitetaan uuteen kumiin ennen ulkopohjan valamista. Lisäksi välipohjissa käytetään kierrätettyä EVA-vaahtoa, ja vuorissa ja pohjallisissa on kierrätettyä villaa tai nahkakuitua.
Tuotekortin ”valmistettu kierrätysmateriaaleista” voi tarkoittaa 100 % päällistä, tai pelkästään nauhoja ja vuoria. Kokenut myyjä kysyy ensin, mikä osuus kengän painosta on kierrätettyä ja mihin osiin materiaali on sijoitettu. Ilman tätä tietoa on mahdotonta sanoa mitään kestävyydestä.
Kierrätysmateriaaleista valmistettujen kenkien kestävyys osa kerrallaan
Päällinen. Kierrätetty polyesteri on kemiallisesti sama materiaali kuin uusi polyesteri. Kun neulos on yhtä tiheä ja lanka yhtä paksua, kulutuskestävyys on käytännössä sama. Kestävyyteen vaikuttaa paljon enemmän päällisen rakenne – ohut verkkoneulos alkaa hankautua varpaiden kohdalta rikki, oli lanka kierrätettyä tai ei. Moni kierrätyspäällisellä tehty kenkä on ohutta ja hengittävää neulosta, ja siksi niitä pidetään helposti heikompina kuin ne ovat.
Ulkopohja. Kierrätyskumin kohdalla erot näkyvät jo selvemmin. Kun kierrätyskumin osuus on suuri, pohja on usein pehmeämpi ja kuluu asfaltilla nopeammin. Siksi valmistajat sekoittavat siihen tyypillisesti uutta kumia, ja kierrätyskumin osuus jää 10-30 %:iin. Jos kengän ulkopohjasta luvataan lähes 100 % kierrätyskumia, kannattaa kysyä kulumisesta tai tarkistaa käyttäjäarvioita.
Välipohja. Kierrätetty tai biopohjainen EVA voi painua kasaan hieman nopeammin kuin uusi, korkealaatuinen vaahto. Arkikäytössä ero ei yleensä tunnu, mutta juoksukengässä joustavuus voi heiketä jo 400-500 kilometrin jälkeen, kun parhaat vaahdot kestävät 600-800 kilometriä.
Liitokset. Moni kierrätyskenkä on liimattu eikä ommeltu. Pohja ei siksi irtoa sen herkemmin kuin muissakaan kengissä, mutta liimattu rakenne rajoittaa korjaamista myöhemmin.
Yleinen myytti: kierrätetty tarkoittaa heikompaa
Moni olettaa, että uusiomateriaali on aina huonompaa kuin uusi. Polyesterin kohdalla tämä ei pidä paikkaansa. Kuitu ei ”muista” olleensa pullo, vaan rPET-lanka täyttää samat lujuusvaatimukset kuin uusi lanka. Kestävyys ratkeaa neuloksen rakenteesta, saumoista ja vahvikkeista.
Toinen myytti kulkee toiseen suuntaan: kierrätysmateriaalista tehtyä kenkää pidetään automaattisesti ekologisena. Jos pari kestää 8 kuukautta ja kumipohjaa ei voi vaihtaa, sen ympäristökuorma voi olla suurempi kuin perinteisen nahkakengän, joka kestää 5-8 vuotta ja jonka pohja vaihdetaan kerran tai kahdesti. Laajemmin aihetta käsitellään artikkelissa kenkien ekologisuudesta ja vastuullisista valmistajista.
Suomen talvi on kova testi
Kierrätyskengät on monesti suunniteltu Keski-Euroopan tai Kalifornian ilmastoon. Helsingissä marraskuussa, kun katu on täynnä sohjoa, suolaa ja hiekoitussepeliä, ohut neulospäällinen kastuu muutamassa minuutissa. Suola ja sepeli kuluttavat kuituja, ja varvasosaan voi tulla reikä jo ensimmäisenä talvena.
Kumipohjan ominaisuudet muuttuvat pakkasella. Pehmeämpi seoskumi voi pysyä jopa paremmin joustavana, mutta pito jäällä riippuu kuvioinnista ja seoksesta eikä siitä, onko kumi kierrätettyä. Kun on alle -10 astetta ja Tampereen tai Oulun jalkakäytävät ovat jäässä, pelkkä kierrätyskumipohja ei korvaa nastoja tai liukuesteitä.
Kokenut kenkäasiantuntija suosittelee siis kierrätysneuloskenkää huhtikuusta lokakuuhun. Talvella kannattaa valita kalvollinen kenkä tai paksumpi tekstiilipäällinen, jossa on vahvistettu varvas- ja kantaosa. Joidenkin valmistajien talvimalleissa on nykyään kierrätettyä polyesteriä vuorissa ja eristeissä, ja ne ovat sopiva paikka kierrätysmateriaalille, koska vuori ei joudu kosketuksiin sohjon kanssa.
Näin arvioit kierrätyskengän kestävyyden kaupassa
Ammattilainen ei luota pelkkään tuotekuvaukseen, vaan tutkii kenkää käsin. Seuraavat kohdat ehtii käydä läpi alle viidessä minuutissa:
– Purista varvasosaa peukalolla ja etusormella. Jos neulos tuntuu läpinäkyvän ohuelta, se kuluu ensimmäisenä.
– Katso, onko kantaosassa ja varpaissa erillinen vahvike tai kumireunus.
– Taivuta pohjaa ja katso, missä kohtaa ulkopohja ja välipohja liittyvät toisiinsa. Liimasauman pitää olla tasainen ja yhtenäinen.
– Paina kynnellä ulkopohjaa. Hyvin pehmeä kumi tarkoittaa yleensä parempaa pitoa märällä, mutta nopeampaa kulumista.
– Kysy, onko pohja vaihdettavissa ja kuinka pitkä takuu kengällä on.
Esimerkki: kaksi samannäköistä valkoista tennaria, toinen 79 € ja toinen 150 €. Kalliimmassa on kierrätyspolyesteriä päällisessä, mutta lisäksi tukeva kantakuppi ja ommeltu kumireunus. Halvemmassa on kierrätysneulos, joka on liimattu suoraan pehmeään pohjaan. Kalliimpi pari kestää arkikäytössä tyypillisesti 2-3 vuotta ja halvempi 1-1,5 vuotta. Ero ei johdu kierrätysmateriaalista, vaan rakenteesta.
Yleisimmät virheet kierrätyskenkien ostamisessa ja käytössä
Kesäkenkä talvikäyttöön. Ohut kierrätysneuloksella tehty lenkkari ei ole tehty sohjoon. Kun samaa paria käytetään ympäri vuoden, se hajoaa nopeasti, ja ostaja syyttää helposti materiaalia.
Pesukone ja kuivausrumpu. Monen neuloskengän voi pestä koneessa, mutta kuumuus heikentää liimasaumoja. Pese 30 asteessa, ota pohjalliset pois ja anna kuivua huoneenlämmössä. Älä koskaan kuivaa kenkiä patterin päällä.
Kenkien heittäminen pois ensimmäisen vian kohdalla. Irronnut pohja tai kulunut kanta on usein korjattavissa. Suutari arvioi, kannattaako korjaaminen. Lue lisää pohjanvaihdosta ja suutaripalveluista. Liimatussa tekstiilikengässä korjausmahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset, joten niihin ei kannata luottaa ostopäätöstä tehdessä.
UKK
Kestävätkö kierrätysmateriaaleista valmistetut kengät yhtä kauan kuin tavalliset kengät?
Kierrätyspolyesteripäällinen kestää yhtä kauan kuin samaa rakennetta oleva uusi polyesteri. Erot tulevat enimmäkseen ulkopohjasta, jos kierrätyskumin osuus on suuri, ja kengän yleisestä rakenteesta. Hyvin tehty kierrätyskenkä kestää arkikäytössä 2-3 vuotta.
Voiko kierrätyskengillä kulkea talvella?
Ohuet neulosmallit eivät sovellu sohjoon eivätkä pakkaseen. Talvella kannattaa valita vedenpitävä, vuorellinen malli, jossa kierrätysmateriaalia on vuorissa tai eristeessä, ja käyttää jäisellä kelillä liukuesteitä.
Voiko kierrätyskengät kierrättää uudelleen?
Joskus, mutta se on vaikeaa, koska kengässä on liimattuja kerroksia eri materiaaleista. Joillain valmistajilla on omia keräysohjelmia. Hyväkuntoiset kengät kannattaa lahjoittaa – vaihtoehdot on koottu artikkeliin kenkien kierrätyksestä ja lahjoituksesta Suomessa.
Kestävyys ratkaisee enemmän kuin raaka-aine
Kierrätysmateriaali on hyvä valinta, kun kengän rakenne on kunnossa ja se on valittu oikeaan käyttöön. Tarkista vahvikkeet, pohjan liitos ja kumin kovuus ja kysy myyjältä, mihin osiin kierrätysmateriaalia on käytetty. Valitse kesälle kevyt neulosmalli ja talvelle eri pari. Silloin molemmat kestävät pidempään, ja juuri pitkä käyttöikä on kengän ekologisin ominaisuus.