Kun jalkakäytävä Oulussa tai Kuopiossa muuttuu tammikuussa peiliksi, kengän lämpövuori ja hieno päällinen eivät auta, jos pohja on kovettunut kuin muovi. Kumin laatu kengänpohjassa ratkaisee pitkälti, pysyykö kävelijä pystyssä pakkasella, ja ero hyvän ja heikon seoksen välillä näkyy usein vasta, kun lämpötila laskee selvästi pakkasen puolelle. Tämä artikkeli kertoo, miksi kumi käyttäytyy kylmässä eri tavoin, miten talvikäyttöön sopivan pohjan tunnistaa jo kenkäkaupassa ja milloin pelkkä kumi ei riitä.
Hyöty on suora. Oikein valittu pohja vähentää liukastumisia, pidentää kenkien käyttöikää ja säästää tarpeettomilta lisäostoksilta.
Miksi kumi kovettuu kylmässä
Kumi on polymeeri, jonka joustavuus riippuu lämpötilasta. Kun lämpötila laskee, molekyyliketjut liikkuvat huonommin ja materiaali jäykistyy. Joustava pohja painuu jäätä tai kovaa lunta vasten ja myötäilee pinnan pieniä epätasaisuuksia. Jäykkä pohja koskettaa alustaa vain kuvioinnin kärjillä.
Valmistajat säätävät seoksen käyttäytymistä täyteaineilla, pehmittimillä ja kumilaadun valinnalla. Tavallinen kesälenkkarin tai kaupunkikengän pohja on suunniteltu kulutuskestäväksi plusasteissa. Talvikäyttöön tehty seos on pehmeämpi ja säilyttää joustonsa pidemmälle pakkasen puolelle. Tähän on syy: se kuluu asfaltilla nopeammin.
Kovuutta mitataan Shore A -asteikolla. Talviseokset ovat yleensä pehmeämmästä päästä, mutta pelkkä luku ei kerro kaikkea, koska kahden saman kovuisen seoksen käytös –20 asteessa voi poiketa selvästi toisistaan.
Pito pakkasella ei ole sama asia joka lämpötilassa
Yleinen oletus on, että mitä kovempi pakkanen, sitä liukkaampaa. Todellisuudessa asia on usein toisin päin. Liukkainta on yleensä nollan tuntumassa, kun jään pinnalle muodostuu ohut vesikalvo, joka toimii voiteluaineena. Tampereella tai Helsingissä tämä tarkoittaa niitä aamuja, jolloin yöllä on jäätynyt ja aamupäivällä lämpötila nousee lähelle nollaa.
Kovassa pakkasessa, esimerkiksi Pohjois-Suomen –25 asteen kuivassa säässä, jää ja lumi ovat kuivia ja tarjoavat jopa paremman kitkan. Ongelma on silloin itse kengässä, ei alustassa. Jos kumi on jäykistynyt, kuivakaan pinta ei pidä.
Talvipohjan pitää siis toimia kahdessa ääripäässä: märällä jäällä nollan tuntumassa ja kuivassa kovassa pakkasessa. Harva pohja on erinomainen molemmissa.
Kuviointi, seos vai nastat – mikä oikeasti pitää
Sitkeä myytti kuuluu näin: syvä ja karkea kuviointi takaa hyvän pidon jäällä. Pehmeässä lumessa ja sohjossa syvät, harvat nappulat todella auttavat, koska ne purevat ja puhdistuvat askeleen aikana. Sileällä peilijäällä tilanne kääntyy. Kosketuspinta-ala ja kumin pehmeys ratkaisevat, ja kovaseoksinen vaelluskengän pohja voi olla jäällä liukkaampi kuin matalakuvioinen mutta pehmeä talvipohja.
Valmistajat ovat kehittäneet jäälle omia seoksiaan. Esimerkiksi Vibram Arctic Grip on suunniteltu nimenomaan märälle jäälle, ja sitä käytetään useiden merkkien talvikengissä. Seokseen on lisätty kuitumaisia täyteaineita, jotka parantavat kitkaa. Tällaisten kenkien hinta asettuu tyypillisesti noin 150-250 euroon.
Seoskaan ei tee ihmeitä joka tilanteessa. Kun liukkaus on jatkuvaa ja vesikalvo paksu, metalli voittaa kumin. Nastakengät, kuten Icebugin mallit, tai irrotettavat liukuesteet ovat silloin turvallisin vaihtoehto. Liukuesteitä saa noin 15-40 eurolla. Tarkemmin eri vaihtoehtoja on käsitelty artikkelissa nastakengistä ja liukuesteistä jäiseen talveen.
Nastoillakin on rajansa. Kaupan laatoilla, metrolaiturilla ja kirjaston lattialla kiinteät nastat liukuvat ja naarmuttavat pintoja. Jos päivä kuluu paljon sisätiloissa, kumipohja ja taskuun mahtuvat liukuesteet ovat usein toimivampi yhdistelmä.
Näin tunnistat hyvän talvipohjan kenkäkaupassa
Kokenut myyjä ei katso ensimmäiseksi värivaihtoehtoja vaan kääntää kengän ympäri. Muutamalla yksinkertaisella testillä pohjasta saa paljon tietoa jo ennen sovitusta:
- Paina peukalon kynnellä kumia. Hyvä talviseos antaa hieman periksi ja palautuu, kova seos tuntuu lähes muovilta.
- Taivuta kenkää päkiän kohdalta. Jos pohja on jäykkä jo sisälämmössä, se on pakkasessa vielä jäykempi.
- Etsi pohjasta tai tuotekortista seoksen nimi. Merkinnät kuten Arctic Grip tai valmistajan oma talviseos kertovat, että kylmäkäyttöä on mietitty.
- Katso kuvioinnin reunoja. Pienet viillot eli lamellit nappuloissa lisäävät tarttumareunoja jäällä.
- Kysy, onko pohjaa testattu pakkasessa. Asiantunteva myyjä osaa kertoa, millaisissa olosuhteissa malli toimii.
Pohjan materiaaleista laajemmin, myös EVA- ja nahkapohjan eroista, kertoo artikkeli kenkien pohjamateriaalien vertailusta.
Yleisimmät virheet talvipohjan valinnassa
Ensimmäinen virhe on luottaa siihen, että vedenpitävä kenkä on automaattisesti talvikenkä. Gore-Tex-kalvo pitää jalan kuivana, mutta se ei kerro pohjasta mitään. Moni vedenpitävä kaupunkinilkkuri on varustettu tavallisella kovalla kumilla, joka liukuu jäällä yhtä helposti kuin kesäkenkä.
Toinen virhe on ostaa talvikengät lokakuussa pelkän sovituksen perusteella lämpimässä myymälässä. Pohja tuntuu sisällä hyvältä, mutta käyttäytyminen –15 asteessa on eri asia. Tuotetiedot ja myyjän kokemus ovat tässä arvokkaampia kuin sovituslattia.
Kolmas virhe on pitää kenkiä liian monta talvea. Kumi vanhenee, vaikka kuviointia olisi vielä jäljellä. Kun pohja on kovettunut ja pinta kiillottunut, pito heikkenee selvästi, vaikka kenkä näyttäisi ehjältä.
Kumipohjan ikääntyminen ja hoito
Kumin laatu heikkenee ajan myötä myös käyttämättömänä. Otsoni, UV-valo ja lämpö kovettavat pintaa ja aiheuttavat lopulta pieniä halkeamia. Talvikengän pohja on usein parhaimmillaan 3-5 talven ajan, käyttömäärästä ja säilytyksestä riippuen.
Säilytyksellä on suuri merkitys. Kenkiä ei kannata kuivattaa patterin päällä tai lattialämmityksen kuumimmassa kohdassa, koska voimakas lämpö nopeuttaa kumin kovettumista. Kesäksi kengät kannattaa siirtää viileään ja pimeään paikkaan. Hiekoitussepeli ja suola kannattaa huuhdella pohjasta haalealla vedellä, koska kuvioon juuttunut hiekka kuluttaa pintaa ja heikentää kosketusta jäähän.
Poikkeus on hyvä tietää: aivan uusi pohja voi olla ensimmäisinä käyttökertoina hieman liukas, koska pinnalla on valmistuksesta jäänyttä irrotusainetta. Muutama kävelykerta karhealla asfaltilla avaa pinnan.
Lisää talvikenkien valinnasta kokonaisuutena, myös lämmöstä ja vedenpitävyydestä, löytyy oppaasta talvikenkien valinnasta.
UKK
Miten tiedän, onko kenkäni pohja kovettunut liikaa?
Paina kumia kynnellä ja vertaa uuteen kenkään. Jos pinta ei jousta lainkaan, näyttää kiiltävältä tai siinä on pieniä halkeamia, pito pakkasella on todennäköisesti heikentynyt selvästi.
Kannattaako talvikengissä valita kumipohja vai nastapohja?
Jos päivä kuluu paljon sisätiloissa ja kävelyt ovat pääosin aurattuja katuja, pehmeä talvikumi ja erilliset liukuesteet ovat käytännöllinen yhdistelmä. Jos liikkuu paljon jäisillä pihoilla, pyöräteillä tai maaseudulla, kiinteät nastat antavat parhaan turvan.
Pitääkö kovassa pakkasessa paremmin kuin nollakelissä?
Alusta on usein vähemmän liukas kovassa pakkasessa, koska jään pinnalla ei ole vesikalvoa. Pito riippuu silloin siitä, säilyttääkö kengän kumi joustonsa kylmässä.
Pohja ensin, päällinen sitten
Talvikengän valinta kannattaa aloittaa kääntämällä kenkä ympäri. Pehmeä, kylmässä joustava seos, lamelleilla varustettu kuviointi ja tarvittaessa nastat tai liukuesteet tekevät enemmän turvallisuuden eteen kuin paksu vuori. Kun pohja alkaa kovettua 3-5 talven jälkeen, kengät kannattaa uusia ennen kuin ensimmäinen liukastuminen muistuttaa asiasta.